Miksi logistiikka-ala on epäonnistunut houkuttelemaan nuoria?

Logistiikka-alalla on osaajapula. Ahola konserni kysyi 15–24-vuotiailta suomalaisnuorilta, minkä alalla pitäisi muuttua.

 

Merkityksellinen työ, joka ei innosta nuoria

 

Aholan tutkimuksen* mukaan jopa 80 % kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että logistiikka-alalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, mutta vain 38 % heistä koki työn mielekkäänä. Syyt perustuivat pitkälti ennakkoluuloihin: työ koettiin fyysiseksi, tylsäksi ja sen ajateltiin haukkaavan ison osan vapaa-ajasta. Nämä tekijät vaikuttivat kielteisesti nuorten haluun hakeutua alalle, sillä heille työn joustavuus ja omaan elämäntyyliin sopivuus ovat yhä tärkeämpiä arvoja.

 

Ahola-konserni haluaa olla alan edelläkävijä

 

Viime aikoina kuljettajien hyvinvointiin on herätty jopa kansainvälisellä tasolla. Euroopan unionin tasolla on luotu liikkuvuuspaketti, joka sääntelee lepoaikaa ja kotonaoloaikaa parantaen kuljettajien sosiaaliturvaa ja työoloja.

 

”Kuljettajien hyvinvointi on ollut sidottuna tiukasti arvoihimme jo vuosia. Viimeistään ensi vuoden alussa Naantaliin valmistuu Aholan huipputasoiset kuljettajatilat. Samassa kaupungissa järjestämme myös vuosittaisen, livemusiikkiin ja rentoon yhdessäoloon keskittyvän Trucker`s Evening -tapahtuman.”, Aholan tuore konserninjohtaja Ida Saavalainen selittää. 

 

Kuljettajia myös tuetaan ja kannustetaan hakemaan lisäkoulutusta sekä ajamaan taloudellisesti.  Green Wheels -taloudellisen ajon kilpailussa kuljettajat kilpailevat itseään vastaan ja onnistujat saavat jopa palkintoja. Kuljettajasertifiointiohjelmilla varmistamme, että kuljettajilla on asianmukaiset luvat ja taloudellisen ajon taso.

 

Konkreettinen esimerkki hyvinvoinnin tärkeydestä oli koronakriisi. Ahola konserni selvisi vaikeista ajoista verrattain hyvin pitämällä kuljettajat kaiken keskiössä”, Saavalainen jatkaa.

 

Digitalisaatio muuttaa maailmaa

 

Aholalla huomattiin digitaalisten työkalujen potentiaali alalle jo yli kaksi vuosikymmentä sitten. Reittisuunnittelulla taataan tehokkaat ja ympäristöystävälliset kuljetukset.

 

”Ahola Transport on onnistunut vähentämään päästöjään jopa 63 % vuoden 2005 vertailuarvosta pelkästään tehokkaampien kuljetusten avulla. Meille on tärkeää, että päätöksemme perustuvat dataan. Siksi pyrimme välttämään turhia kilometrejä ja ajamaan korkealla hyötyasteella”, Ahola Transportin toimitusjohtaja Åke Nyblom kertoo.

 

Digitalisaation ottaessa vuosittain valtavia harppauksia eteenpäin, etenkin nuorten parissa on noussut harhaluulo siitä, että teknologinen kehitys vähentäisi kuljettajien tarvetta tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan jopa 45 %* nuorista uskoo, että robotiikka ja automaatio korvaavat kuljettajia 2030-luvulla. Sen sijaan kuljettajille itselleen tehty kysely paljastaa, että heistä samaa mieltä nuorten kanssa on vain 11 %.

 

Aholalla uskotaan tulevaisuuteen

 

Aholalla digitalisaation kehitystä seurataan aitiopaikalta.

 

”Ymmärrämme tietysti nuorten huolen, mutta todellisuudessa raskaat ajoneuvot tulevat tarvitsemaan ihmiskuljettajia vielä pitkään tulevaisuudessa”, konsernin ohjelmistotalo Ahola Digitalin toimitusjohtaja Tommi Hollström vakuuttaa.

 

Uusiutuvat energiatuotannon rakentaminen tulee osaltaan takaamaan sen, että kuljetusalan ammattilaisille on tarvetta jatkossakin. Aholan konserniin kuuluva, erikoiskuljetuksiin keskittynyt Ahola Special on avainasemassa esimerkiksi uusien tuulivoimapuistojen pystyttämisessä.

 

”Haluamme olla mukana rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta. Ahola on perheyritys ja siksi meille on erityisen tärkeää jättää jälkeemme maailma, jossa myös meidän lapsemme pystyvät elämään hyvää elämää”, Ahola Specialin toimitusjohtaja Jonas Ahola sanoo.

 

Toiveena joustoa kuljetusalalle pätevöitymiseen

 

Yksi isoista syistä kuljettajapulaan on se, että ammattipätevyyden hankkiminen on osoittautunut Suomessa hankalaksi, sillä koemahdollisuus on turhan tiukka. Avainasemassa osaajapulan ratkomisessa on koulutuskynnyksen madaltaminen. Tällä hetkellä kouluttautuminen ja ammattipätevyyden ylläpito vaativat sekä suuria rahallisia että ajallisia panostuksia, joihin kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia. Taustalla on paljon byrokratiaa lähtien aina Suomen lainsäädännöstä Euroopan Unionin direktiiveihin ja siksi kuljetusalan yritykset eivät voi ratkaista ongelmia yksin.

 

”Jos logistiikka ei toimi, tavaravirrat ehtyvät. Ilman kuljettajia viljat jäävät siiloihin, tavarat lajittelukeskuksiin ja komponentit satamiin. Joustavampi kouluttautuminen takaisi sen, että meillä olisi tulevaisuudessakin osaajia pitämässä huolta siitä, että yhteiskunta pyörii”, Ida Saavalainen kertoo.